Elie El-Khouri

”Yhteiskunta huolehtii, vaikka ei tee mitään "

 

”Yhteiskunta huolehtii, vaikka ei tee mitään"

 

Tietokeskuksen tutkija Tuula Joronen kirjoittaa eri maiden välisistä eroista somalimaahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuudessa. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_03_19_Tutkimuksia_1_...

 

Somalialaisten maahanmuuttajien alhainen työllisyysaste

Suomessa asuu noin 15723 syntyperältään somalialaista henkilöä, ja heistä noin kaksi kolmasosaa eli 9000 henkeä on syntynyt Somaliassa.  (Tilastokeskus 2014b.)

Suomen somalialaisilla maahanmuuttajilla on heikko työllisyystilanne ja vähäinen yrittäjyysaktiivisuus. Somalinkieliset ovat koko Suomessa kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä venäjän- ja vironkielisten jälkeen. He ovat työllistyneet heikosti verrattuna moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin.  Suomen somalialaisten työllisyysaste oli noin 20 prosenttia, kun se kaikilla vieraskielisillä keskimäärin oli noin 51 prosenttia. Somalinkielisten naisten työllisyysaste oli vain 14 prosenttia kuin kaikkien vieraskielisten naisten keskimääräinen työllisyysaste oli noin 47 ja kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien 69 prosenttia (Tilastokeskus 2014a).

 

Suomessa somalinkielinen yrittäjiä on 36 (Tilastokeskus 2014a).

Maahanmuuttajaryhmät jotka ovat yleisillä työmarkkinoilla työllistyneet heikosti, ovat usein etsineet toimeentuloa itsensä työllistämisestä. Suomen somalinkielisiin maahanmuuttajiin tämä ei päde. He ovat ryhtyneet yrittäjiksi hyvin harvoin. Somalialaisten yrittäjyysaktiivisuus on alhaisempi kuin minkään muun maahanmuuttajaryhmän riippumatta siitä, mitataanko sitä yrittäjien osuutena työikäisistä vai työllisistä.  

 

Suomen somalialaisten vähäiseen yrittäjyysaktiivisuuteen on siis muutamia mahdollisia selityksiä:

  1. voisiko olla pääomien puute sekä toimeentulotuen riippuvaisuus?
  2. voiko olla keskimääräisen koulutustason alhaisuus yksi selitys, sillä yrittäjyydessä vaadittava osaaminen Suomessa todennäköisesti ihan erilaista kuin Somaliassa?
  3. onko somaliperheiden suuri lapsiluku yksi selitys, kun se sitoo perheiden aikuisia kodin hoitoon?
  4. oman kulttuurin ja uskonnon asettaminen etusijalle?
  5. Suomalainen hyvinvointivaltio passivoi ihmisiä?

 

Näitäkin asioita tulisi käsitellä ihan samalla tavalla kuin muitakin kysymyksiä, rationaalisesti ja Suomen etujen mukaisesti. Suomen somalialaisten tarvitsee integroitua Suomen yhteiskunnan jäseniksi, joka on yhteinen etu. Kotouttamissuunnitelmien tavoitteet ovat kouluttaa tulevia kansalaisia työntekijöiksi tai yrittäjiksi. Sen takia kotouttamiskoulutus pitäisi sisältää ainakin suomenkieli, ammattikartoitus ja yhteiskuntaoppi, yrittäjyyskoulutus sekä perusteellisen tietopaketin suomalaisesta kulttuurista.

 

”Asiat riitelevät, eivät ihmiset”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Maahantulijoilla on hyvin paljon erilaisia auttajia. Aivan toinen asia on sitten ovatko ne kaikki hyödyllisiä. Maahantulija saa apua ja hänellä on hyvin paljon erilaisia oikeuksia.

Mutta onko maahantulijalla jotain velvollisuuksia?

Toimituksen poiminnat